logo

KHO: Tuomioistuimen lupa lapsen tutkimiseen – Uhkasakko – Suhteellisuusperiaate

Tuomioistuimen lupa lapsen tutkimiseen – Uhkasakko – Suhteellisuusperiaate

Vuosikirjanumero: KHO:2017:176
Antopäivä: 22.11.2017
Taltionumero: 6005
Diaarinumero: 1671/3/17

 

Lastensuojelulain 28 §:n mukainen tuomioistuimen lupa lapsen tutkimiseen voidaan myöntää myös lastensuojelun asiakkuuden aikana sen selvittämiseksi, millaisten lastensuojelutoimenpiteiden tarpeessa lapsi on. Luvan myöntäminen ei ole siten rajattu vain sellaisiin tilanteisiin, joissa selvitetään lastensuojelun tarvetta ylipäätään.

Hallinto-oikeus

Johtava viranhaltija oli vaatinut Turun hallinto-oikeudelta lastensuojelulain 28 §:n nojalla lupaa lapsen tutkimiseen lastenpsykiatrisella poliklinikalla, jotta lastensuojelu voi selvittää millaisen tuen tarpeessa lapsi on. Hakemuksen mukaan tutkimuksia pidettiin välttämättöminä, koska ei ollut muuta mahdollisuutta selvittää lapsen tuen tarvetta. Lapsen äiti oli kieltäytynyt lastensuojelun tukitoimista eikä lapsen omia ajatuksia tilanteesta ole pystytty selvittämään äidin vastustuksen vuoksi. Äidin mukaan lapsi ei kyennyt käymään koulua, vaan oli kotiopetuksessa. Hakemuksessa vedottiin siihen, että lapsi oli suuressa vaarassa syrjäytyä.

Hallinto-oikeus hylkäsi johtavan viranhaltijan hakemuksen. Kyseessä olevalle lapselle oli tehty palvelutarpeen arviointi. Palvelutarpeen arviointia tehtäessä sosiaalityöntekijä oli tavannut sekä lasta että äitiä yhdessä ja erikseen. Myös isää oli tavattu sekä yksin että yhdessä lapsen ja lapsen äidin kanssa kouluverkostotapaamisella.

Hallinto-oikeus totesi johtopäätöksissään muun ohella, että ”lastensuojelulain 28 §:n mukainen lupamenettely on tarkoitettu keinoksi selvittää lapsen tilanne silloin, kun työskentely ei muutoin ole lainkaan päässyt alkamaan tilanteessa, jossa lapsen vastaisen hoidon ja huollon tarpeen selvittäminen edellyttää lapselle tehtäviä lääketieteellisiä tai muita asiantuntijan suorittamia tutkimuksia”.  Hallinto-oikeuden mukaan kyse ei enää ollut lastensuojelutarpeen selvittämiseen liittyvästä välttämättömästä tutkimuksesta, sillä lapsen lastensuojelutarpeen arviointi oli selvitetty palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä, jolloin oli päädytty lastensuojeluasiakkuuden alkamiseen.

Lapsi oli itse kertonut vastustavansa pakkotoimia. Lapsen ikä, kehitystaso ja muut olosuhteet huomioon ottaen hänen lausumalleen oli annettava merkitystä. Hallinto-oikeus siis katsoi, että tutkimusluvan myöntämiselle ei ollut edellytyksiä ja hylkäsi hakemuksen.

Korkein hallinto-oikeus (KHO)

Korkein hallinto-oikeus kumosi johtavan viranhaltijan valituksesta Turun hallinto-oikeuden päätöksen ja hyväksyi johtavan viranhaltijan hakemuksen antaen luvan lapsen tutkimusten järjestämiseksi lastenpsykiatrisella poliklinikalla.

Korkein hallinto-oikeus totesi päätöksessään, että ”lastensuojelulain 28 §:n mukainen lupa on myönnettävissä silloin, kun tutkimus on lastensuojelun tarpeen selvittämiseksi välttämätön, mutta huoltaja kieltää tutkimuksen tekemisen”. Lain esitöiden mukaan tutkimuslupaa koskeva sääntely on ollut tarpeen, jotta lapsen oikeus suojeluun ja huolenpitoon turvattaisiin myös niissä tilanteissa, kun vanhempien kanssa ei päästä yhteisymmärrykseen avohuollon tukitoimista ja lapsen tuen tarpeen selvittämisestä, mutta riittävän yksityiskohtaisen tiedon puuttuessa sosiaaliviranomaiset eivät ole myöskään voineet varmistua huostaanoton tarpeesta.

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan tutkimusluvan käyttöalan ei voida ajatella rajoittuvan ainoastaan tilanteisiin, joissa selvitetään, onko lapsi ylipäätään lastensuojelun tarpeessa. Korkein hallinto-oikeus totesi, että kysymyksessä olevassa asiassa ei ollut merkitystä sillä, että lapselle oli jo ehditty tehdä palvelutarpeen arviointi ja hänen lastensuojeluasiakkuutensa oli alkanut. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kyseessä olevissa olosuhteissa lapselle lastenpsykiatrisella poliklinikalla tehtävä tutkimus oli lastensuojelulain 28 §:ssä tarkoitetulla tavalla välttämätön hänen lastensuojelutarpeensa selvittämiseksi.

Äiti velvoitettiin sallimaan lapsensa tutkiminen ja huoltajana toimittamaan lapsi poliklinikalle. Suhteellisuusperiaatteella perustellen KHO ei kuitenkaan katsonut tarpeelliseksi tehostaa velvoitteiden noudattamista hakijan vaatimalla uhkasakolla tai noutomääräyksellä. Ratkaisussaan KHO kuitenkin lausui, että mikäli tutkimuksia ei saada toteutettua ja ne katsotaan edelleen lapsen edun mukaisiksi, tulee lastensuojeluviranomaisen arvioida kodin olosuhteita ja selvittää, vaarantavatko puutteet lapsen huolenpidossa vakavasti lapsen terveyttä tai kehitystä, sekä harkita tilanteeseen soveltuvia muita lastensuojelulain mukaisia toimenpiteitä.

 

Lastensuojelulaki 4 § 3 momentti ja 28 §

Laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta 16 § ja 18 § 1 momentti

 

Lähteet:

Korkein hallinto-oikeus. Vuosikirjapäätökset. Luettavissa: http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1511162771162.html. Viitattu 8.1.2018.

  • Share

Comments are closed.