Alaikäiselle määrätyllä edunvalvojan sijaisella on itsenäinen oikeus käyttää alaikäisen puhevaltaa, näin ollen edunvalvoja voi esittää rangaistus- ja vahingonkorvausvaatimuksia päämiehensä puolesta tämän tahdosta riippumatta

KKO:2016:24

Pahoinpitely

Diaarinumero: R2014/116
Taltionumero: 0767
Antopäivä: 31.3.2016

Esitutkintalain 4 luvun 8 §:n mukaan tuomioistuimen on määrättävä alle 18-vuotiaalle asianosaiselle esitutkintaa varten edunvalvoja, jos on perusteltua syytä olettaa, että huoltaja, edunvalvoja tai muu laillinen edustaja ei voi puolueettomasti valvoa asianosaisen etua asiassa ja jos edunvalvojan määrääminen ei ole selvästi tarpeetonta.

Korkeimman oikeuden nyt käsillä olevassa tapauksessa alaikäisille asianomistajille RK:lle ja AM:lle molemmille oli tullut määrätä puolueeton henkilö, edunvalvoja, huolehtimaan, että lapsen etu tulee huomioiduksi koko rikosprosessin käsittelyn ajan, koska heidän vanhempansa olivat epäiltynä lapseen kohdistuneessa pahoinpitelyrikoksessa. Tästä syystä heille oli määrätty esitutkintalain mukaiset edunvalvojat. Asianomistajista RK on ollut tekoaikaan 7-vuotias ja AM 12-vuotias.

Tapauksessa oli kysymys Suomessa asuvien muslimien yhteisöön kuuluvista muslimipojista, joiden molempien vanhemmat olivat toivoneet poikansa ympärileikkausta. Tämä oli ollut ilmeistä myös toimenpiteen suorittavalle XA:lle. Kuitenkaan mistään ei ilmennyt, että poikien tahtoa olisi tiedusteltu ennen ympärileikkauksen suorittamista. Etenkin 12-vuotiaan AM:n osalta oli katsottava, että toimenpide olisi edellyttänyt tämän oman mielipiteen selvittämistä. Mistään ei toisaalta ilmennyt, että pojat olisivat vastustaneet ympärileikkausta ennen sen toimittamista tai toimenpidettä suoritettaessa.

Korkein oikeus arvioi AM:n puhevallan käyttämistä asiassa seuraavasti:

Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan, kun vajaavaltainen on asianomistajana rikosasiassa, vajaavaltaisen puhevaltaa käyttää edunvalvoja tai muu laillinen edustaja. Pykälän toisen momentin nojalla alaikäinen kuitenkin käyttää huoltajan tai muun laillisen edustajan ohella itsenäisesti puhevaltaansa henkilöään koskevassa asiassa, jos hän on täyttänyt 15 vuotta.

Laissa ei ole tarkemmin määritelty, mitä henkilöä koskevalla asialla tässä yhteydessä tarkoitetaan. Tällaisiin asioihin voidaan kuitenkin lukea tyypillisesti esimerkiksi henkilön ruumiillisen koskemattomuuden loukkaamista käsittelevät asiat, kuten pahoinpitelyrikokset.

Kyseisessä pahoinpitelyasiassa asianomistajana oleva AM oli täyttänyt 15 vuotta jo asiaa hovioikeudessa käsiteltäessä. Mistään ei kuitenkaan ilmennyt, että hovioikeus olisi tiedustellut hänen kantaansa asiaan.

AM:lle määrätty edunvalvojan sijainen oli Korkeimman oikeuden pyynnöstä selvittänyt päämiehensä kannan kysymyksessä olevaan rikosasiaan. AM oli ilmoittanut, ettei hän vaadi asiassa rangaistusta eikä toivo asian etenevän. Edunvalvojan sijainen on tästä huolimatta ilmoittanut pysyvänsä aikaisemmin esittämissään muutosvaatimuksissa.

Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 1 §:n 2 momentissa vajaavaltaisen puhevallan käyttäminen on järjestetty niin, että sekä edunvalvojalla että vajaavaltaisella on toisistaan riippumaton itsenäinen oikeus käyttää vajaavaltaisen puhevaltaa. Näin ollen Korkein oikeus katsoi, että AM:lle määrätyllä edunvalvojan sijaisella oli AM:n kannasta huolimatta oikeus itsenäisesti hakea muutosta hovioikeuden tuomioon ja esittää rangaistus- ja vahingonkorvausvaatimuksia päämiehensä puolesta.

Lähteet:

korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/precedent/1459327890919.html

korkeinoikeus.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2016/03/korkeinoikeuslinjasipoikienymparileikkaamiseenliittyvaaoikeuskaytantoa.html