KHO:2018:156: päätös huostaanotettavan 14-vuotiaan lapsen kuulemisesta ja mielipiteen selvittämisestä hallinto-oikeudessa

Lastensuojelu – Huostaanotto ja sijaishuoltoon sijoittaminen – Lapsen puhevalta – Lapsen esittämä vaatimus suullisen käsittelyn toimittamisesta – Suullisen käsittelyn toimittamista koskeva prosessuaalinen oikeus – Lapsen kuuleminen ja mielipiteen selvittäminen

Vuosikirjanumero: KHO:2018:156
Antopäivä: 16.11.2018
Taltionumero: 5316
Diaarinumero: 1860/3/17

Lastensuojelulain 21 §:n mukaan kaksitoista vuotta täyttäneellä lapsella on oikeus käyttää huoltajan tai muun laillisen edustajan ohella erikseen puhevaltaansa itseään koskevassa lastensuojeluasiassa.

Hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely.

Hallintolainkäyttölain 38 §:n 1 momentin mukaan hallinto-oikeuden on toimitettava suullinen käsittely, jos yksityinen asianosainen pyytää sitä. Asianosaisen pyytämä suullinen käsittely voidaan jättää toimittamatta, jos vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti tai jos suullinen käsittely on asian laadun vuoksi tai muusta syystä ilmeisen tarpeeton. Hallintolainkäyttölain 38 §:n 3 momentin mukaan, jos asianosainen pyytää suullisen käsittelyn toimittamista, hänen on ilmoitettava, minkä vuoksi sen toimittaminen on tarpeen ja mitä selvitystä hän esittäisi suullisessa käsittelyssä.

Hallintolainkäyttölain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 217/1995 vp) 38 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu muun ohella, että erityistä huomiota kiinnitetään asianosaisen mielipiteeseen suullisen käsittelyn toimittamisesta. Asianosainen voi arvioida suullisen käsittelyn tarpeellisuutta omasta näkökulmastaan ja lisäksi hän voi ilmaista, osallistuisiko hän mielellään suulliseen käsittelyyn. Asianosainen voi kokea suullisen käsittelyn tarpeelliseksi asian selvittämisen kannalta tai sen vuoksi, että asia on hänelle tärkeä tai että hän pystyy paremmin ymmärtämään asian suullista kuin kirjallista käsittelyä. Lisäksi asianosaiselle voi olla helpompaa ilmaista itseään suullisesti kuin kirjallisesti.

Hallinto-oikeudessa oli ollut kyse 14-vuotiaan lapsen huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevan hakemuksen käsittelystä. Vanhemmat eivät olleet vastustaneet huostaanottoa, mutta lapsi oli itse vastustanut sitä. Lapsi oli toimittanut hallinto-oikeudelle selityksen ja ilmoittanut haluavansa suullisen käsittelyn hallinto-oikeudessa. Nuori halusi keskustella asiasta ja toivoi, että käsittelyyn kutsutaan hänen lisäkseen hänen isänsä, isän puoliso ja ohjaajia. Hän oli kertonut pitävänsä enemmän puhumisesta kuin kirjoittamisesta ja haluavansa saada selvitystä huostaanottoasiasta.
Hallinto-oikeus oli lähettänyt lapselle kirjeen, jossa kerrottiin lapsen mielipiteen selvittämisen tarkoituksesta ja ilmoitettiin, että hallinto-oikeus voi tulla lapsen sijaishuoltopaikkaan kuulemaan tätä, mikäli tämä niin toivoo. Lapsi ei ollut vastannut kirjeeseen. Hallinto-oikeus oli hylännyt lapsen vaatimuksen suullisen käsittelyn toimittamisesta ja hyväksynyt sosiaaliviranomaisen hakemuksen lapsen huostaanotosta.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että tuolloin 14-vuotias lapsi oli huostaanottoaan ja sijaishuoltoon sijoittamistaan koskevaa asiaa hallinto-oikeudessa käsiteltäessä käyttänyt erikseen omaa puhevaltaansa huoltajanaan toimineen isänsä ohella. Hänellä oli siten ollut itsenäinen oikeus vaatia häntä itseään koskeneessa asiassa suullisen käsittelyn toimittamista hallinto-oikeudessa. Suullisen käsittelyn toimittamista koskeva prosessuaalinen oikeus on erityisen merkittävä perhe-elämän suojaan vakavasti puuttuvassa asiassa kuten lapsen huostaanottoa koskevassa asiassa, jossa lapsi itse oli vastustanut huostaanottoa. Lapsen mielipiteen selvittäminen lastensuojelulain 20 §:n nojalla ei menettelyllisesti korvaa tai vastaa suullisen käsittelyn toimittamista koskevaa oikeutta.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että lapsi oli riittävän selvästi hallinto-oikeudessa ilmaissut suullisen käsittelyn toimittamista koskevan vaatimuksensa. Hän oli myös erikseen perustellut vaatimustaan suullisen käsittelyn toimittamiseen keskeisesti liittyvillä, asian käsittelyn välittömyyttä ja siten oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeita koskevilla syillä. Lapsella ei ollut oikeudenkäyntiavustajaa. Hallinto-oikeus ei ollut voinut hylätä lapsen vaatimusta suullisen käsittelyn toimittamisesta ilmeisen perusteettomana.

Lastensuojelulaki 21 § ja 40 §
Hallintolainkäyttölaki 37 § 1 momentti sekä 38 § 1 ja 3 momentti

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Niilo Jääskinen, Alice Guimaraes-Purokoski, Pekka Aalto, Maarit Lindroos ja Toomas Kotkas. Asian esittelijä Helmi Lajunen.

Päätös, jota valitus koskee:
Helsingin hallinto-oikeus 30.3.2017 nro 17/0186/5

Lähteet/ratkaisu luettavissa:
https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1542192475187.html