Kiireellinen sijoitus on raju puuttuminen ihmisen perusoikeuksiin. Siihen voidaan kuitenkin ryhtyä tiettyjen edellytysten täyttyessä. Lastensuojelulain 38§:n mukaan jos lapsi on jäljempänä 40 §:ssä mainitusta syystä välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa, hänet voidaan sijoittaa kiireellisesti perhehoitoon tai laitoshuoltoon taikka järjestää muulla tavoin hänen tarvitsemansa hoito ja huolto. Kiireellisestä sijoituksesta päättää johtava viranhaltija, jonka päätöksen perusteella kiireellinen sijoitus voi kestää korkeintaan 30 päivää. Osapuolilla on asiassa valitusoikeus.
Kiireellisen sijoituksen tarve saattaa syntyä esimerkiksi lapsen vanhempien ollessa päihteiden vaikutuksen alaisina, jolloin he ovat kykenemättömiä hoitamaan lastaan. Jos vanhempiin kohdistuu perusteltu epäily lapsensa pahoinpitelystä, eikä vanhemmat ole yhteistyöhaluisia asian selvittämisessä, on usein kiireellinen sijoitus lapsen edun mukainen vaihtoehto. Myös lapsen oma itsetuhoinen käyttäytyminen, päihteidenkäyttö ja rikosten tekeminen voi johtaa kiireelliseen sijoitukseen. Joskus kiireellinen sijoitus voi tulla tarpeelliseksi vanhempien sairastuessa tai joutuessa vakavaan onnettomuuteen.
Kiireellisen sijoituksen aikana sosiaalihuollosta vastaava toimielin päättää lapsen olinpaikasta, hoidosta, välittömästä terveydenhuollosta ja lapsen yhteydenpidosta. Jos lapsen yhteydenpitoa joudutaan rajoittamaan, on tästä tehtävä erillinen päätös.
Kiireellinen sijoitus päättyy, kun kiireellisen sijoituksen peruste on lakannut. Jos lapsi voi palata turvallisesti kotiin, on lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tehtävä päätös kiireellisen sijoituksen lakkaamisesta. Kiireellinen sijoitus voi päättyä myös päätökseen huostaanotosta. Kiireellinen sijoitus raukeaa, jos 30 päivää sijoituksen alkamisesta on kulunut tai ennen kiireellisen sijoituksen jatkopäätöksen päättymistä ei ole tehty päätöstä huostaanotosta tai hakemusta huostaanotosta hallinto-oikeudelle.