logo

Mitä huomioida huostaanoton ja sijaishuoltoon sijoittamisen tilanteissa?

Huostaanotto ja sijaishuoltoon sijoittaminen ovat raskaita asioita kaikille osapuolille. Huolen ja surun seassa voi käsitys viranomaisten prosesseista ja eri osapuolien oikeuksista jäädä sumeaksi. Keräsimme alle tärkeitä asioita niin lapsen kuin vanhempien näkökulmista.

Jos lapsi on lastensuojelulain 40 §:ssä mainituista syistä välittömässä vaarassa, voidaan lapselle järjestää kiireellisesti sijaishuoltona hänen tarvitsemansa hoito ja huolto. Jos kiireellisen sijoituksen aikana jätetään hakemus huostaanotosta, jatkuu lapsen elämä sijaishuoltopaikassa.

Huostaanottoprosessi

Huostaanottoprosessissa järjestetään kuuleminen huostaanotosta. Kutsun kuulemiseen täytyy tulla hyvissä ajoin, yleensä noin kahta viikkoa ennen kuulemista. Kuulemisessa lapsella ja vanhemmilla on oikeus avustajaan. Lapsella ja vanhemmilla voi kuulemisessa olla erilliset avustajat tai yhteinen oikeusavustaja. Itse kuulemisessa selvitetään, vastustaako lapsi ja vanhemmat huostaanottoa. Jos kuulemisen päätöksenä on huostaanoton hyväksyminen, kysytään lapselta ja vanhemmilta, vastustavatko he esitettyä sijaishuoltopaikkaa. 

Jos yksikään asianosainen vastustaa yllämainittuja päätöksiä, asia siirtyy hallinto-oikeuden päätännän alle. Tällöin sosiaalitoimi esittää hallinto-oikeudelle hakemuksen huostaanotosta. Tämän jälkeen hallinto-oikeudelta tulee selityspyyntö lapselle ja vanhemmille. Viimeistään tässä vaiheessa osapuolilla on oltava avustaja, jotta osapuolten oikeusturva voidaan taata. Hallinto-oikeus käsittelee asian kirjallisena käsittelynä. Jos lapsi tai vanhemmat haluavat suullisen käsittelyn, tätä täytyy vaatia hallinto-oikeudelle toimitettavassa selityksessä.

Matka hallinto-oikeuden suulliseen käsittelyyn on kuitenkin pitkä, jopa yhdeksän kuukauden mittainen. Lapsella ja vanhemmilla on oikeus vaatia väliaikaismääräyksellä hallinto-oikeudelta sitä, että lapsi saa asua kotona huostaanottokäsittelyn ajan. 

Tyytymättömyys sijaishuoltopaikkaan

Jos lapsi on tyytymätön sijaishuoltopaikkaansa, on hänellä oikeus vaatia sijaishuoltopaikan vaihtamista. Vaatimus sijaishuoltopaikan muutoksesta tulee tehdä sosiaalityöntekijälle, jonka tulee tehdä asiasta valituskelpoinen päätös. Valituskelpoisuudella tarkoitetaan sitä, että sosiaalityöntekijän päätöksestä on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen.

Jäikö jokin mietityttämään? Saat lisätietoa, kun soitat tai jätät yhteydenottopyynnön alla olevan lomakkeen kautta.

Jani Vuoti
asianajaja
puh. +35840 750 26 21
  • Share

Comments are closed.