logo

Oikeuskäytäntöä

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta muuttui – näkökanta lapsen asioiden hoitamiseen avioerotilanteessa.

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta muuttui viime vuonna (2019). Kokosimme huomionarvoisia asioita lakimuutoksen ympäriltä. Elatusvelvollisuuteen tai -maksuihin ei ole tullut suoria muutoksia, välillisiä kylläkin. Elatusavun arvioiminen ohje 2007. Avioeron jälkeinen tapaamisrytmi on myös muuttunut viimeisen 13 vuoden aikana. Ennen lapsi näki toista vanhempaansa yleensä joka toinen viikonloppu. Nykyisin yhä useammassa perheessä hyödynnetään kuitenkin viikko ja viikko -mallia. Ohje ei sinällään siis kokonaisuudessaan sovellu vuoroasumistilanteisiin, mikä tarkoittaa sitä, että avioerotilanteissa elatusmaksuja täytyy miettiä uudesta näkökulmasta. Vuoroasuminen on kirjattu uutena terminä lakiin. [...]

Mikä on kiireellinen sijoitus?

Kiireellinen sijoitus voidaan kohdistaa lapseen, joka voidaan katsoa olevan välittömässä vaarassa esimerkiksi vanhempien päihtymyksen tai itsetuhoisen käytöksen johdosta tai jos lapsi on joutunut kotona rikoksen uhriksi. Tällöin sosiaalityöntekijä arvioi tilanteen sellaiseksi, että lapsi ei voi jäädä kotiin enää hetkeksikään.  Kiireellisessä sijoituksessa lapsi sijoitetaan sijaishuoltopaikkaan korkeintaan 30 päiväksi. Kiireellinen sijoitus on lopetettava heti, kun tilanne ei ole enää voimassa. Jos 30 päivää ei ole riittävä aika arvioinnille, mitä toimenpiteitä lapsen kanssa tehdään, voi lastensuojelu tehdä kiireellisen sijoituksen jatkamista koskeva päätös. Jatkopäätös [...]

Mitä huomioida huostaanoton ja sijaishuoltoon sijoittamisen tilanteissa?

Huostaanotto ja sijaishuoltoon sijoittaminen ovat raskaita asioita kaikille osapuolille. Huolen ja surun seassa voi käsitys viranomaisten prosesseista ja eri osapuolien oikeuksista jäädä sumeaksi. Keräsimme alle tärkeitä asioita niin lapsen kuin vanhempien näkökulmista. Jos lapsi on lastensuojelulain 40 §:ssä mainituista syistä välittömässä vaarassa, voidaan lapselle järjestää kiireellisesti sijaishuoltona hänen tarvitsemansa hoito ja huolto. Jos kiireellisen sijoituksen aikana jätetään hakemus huostaanotosta, jatkuu lapsen elämä sijaishuoltopaikassa. Huostaanottoprosessi Huostaanottoprosessissa järjestetään kuuleminen huostaanotosta. Kutsun kuulemiseen täytyy tulla hyvissä ajoin, yleensä noin kahta viikkoa ennen kuulemista. [...]

Huostaanotetun tai kiireellisesti sijoitetun lapsen rajoitustoimenpiteistä

Huostaanotetuilla ja kiireellisesti sijoitetuilla lapsilla on samat perusoikeudet kuin muillakin ihmisillä. Näihin kuuluvat muun muassa liikkumisvapaus, sananvapaus, mielipiteenvapaus sekä oikeus yksityisyyteen. Jos näihin perusoikeuksiin puututaan, sosiaalitoimi tekee rajoittamistoimenpiteen.  Rajoittamistoimenpide voidaan tehdä, jos asioista ei saada sovittua sosiaalityöntekijän ja lapsen välillä. Tällöin sosiaalityöntekijä tekee rajoitustoimenpiteestä, esimerkiksi yhteydenpidon rajoittamisesta, kirjallisen päätöksen, josta löytyy perustelut päätökselle. Sekä lapsella että muilla asianosaisilla on valitusoikeus rajoitustoimenpiteeseen. Sosiaalityöntekijän tulee myös korostaa alaikäiselle oikeutta hakea muutosta päätökseen. Alaikäisellä on myös oikeus avustajaan asiaa hoidettaessa. Lue lisää oikeusavustajan [...]

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta muuttui – näkökanta lapsen asioiden hoitamiseen avioerotilanteessa.

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta muuttui viime vuonna (2019). Kokosimme huomionarvoisia asioita lakimuutoksen ympäriltä. Elatusvelvollisuuteen tai -maksuihin ei ole tullut suoria muutoksia, välillisiä kylläkin. Elatusavun arvioiminen ohje 2007. Avioeron jälkeinen tapaamisrytmi on myös muuttunut viimeisen 13 vuoden aikana. Ennen lapsi näki toista vanhempaansa yleensä joka toinen viikonloppu. Nykyisin yhä useammassa perheessä hyödynnetään kuitenkin viikko ja viikko -mallia. Ohje ei sinällään siis kokonaisuudessaan sovellu vuoroasumistilanteisiin, mikä tarkoittaa sitä, että avioerotilanteissa elatusmaksuja täytyy miettiä uudesta näkökulmasta. Vuoroasuminen on kirjattu uutena terminä lakiin. [...]

Alaikäinen rikoksen uhrina – Miten oikeusavustaja voi auttaa?

Alaikäinen voi olla rikoksen uhrina kodin sisällä tai ulkopuolella. Kodin sisällä asiat ovat monesti lapsen kaltoinkohtelua, kun taas kodin ulkopuolella rikos voi olla esimerkiksi lapseen kohdistuvaa väkivaltaa tai seksuaalirikos. Jos alaikäinen on rikosasiassa uhrina tai asianomistajana, on hänellä oikeus oikeudenkäyntiavustajaan.  Alaikäisellä on oikeus ilmaiseen oikeusapuun. Tuomioistuin voi määrätä asianomistajalle/uhrille avustajan. Alaikäiselle ei pääsääntöisesti tule rikoksen uhrina kuluja. Lisäksi oikeusturvavakuutus, joka sisältyy esimerkiksi useaan kotivakuutukseen, kattaa aina oikeudenkäyntikulut.  Oikeudenkäyntiavustajan käyttö on tärkeää jo esitutkintavaiheessa. Avustaja kannattaakin hankkia mahdollisimman pian rikosasian alkaessa. [...]

Sinulla on oikeus valita oikeusavustajasi

Pienituloisella henkilöllä on oikeus saada oikeusapua joko ilmaiseksi tai tietyn prosenttiosuuden verran. Henkilöt, joilla on oikeus oikeusapuun, voivat valita itselleen oikeusavustajaksi haluamansa asianajajan tai lakimiehen. Et siis ole sidottu esimerkiksi oikeusaputoimistoon ja sen työntekijöihin. Alaikäiset ovat lähtökohtaisesti aina oikeutettuja oikeusavustajaan, sillä heillä ei joko ole tuloja tai heidän tulonsa ovat yleensä pienet. Vaikka sinulla olisi jo oikeusavustaja, sinulla on oikeus ja mahdollisuus vaihtaa hänet toiseen, jos olet jostain syystä tyytymätön hänen toimintaansa asiassasi. Miksi valita asianajaja? Termit asianajaja ja lakimies [...]

Vaasan hovioikeus: Toistuvat tukistamiset ja lapsen vaatteista ilmaan nostamiset täyttivät perusmuotoisen pahoinpitelyn tunnusmerkistön – hovioikeus pysytti käräjäoikeuden tuomion

Vaasan hovioikeus 3.12.2018 Tuomio 18/153439 Asianro R 18/228 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomio 19.01.2018 nro 102434 Asia Pahoinpitely Valittajat ja vastapuolet A, Vastaaja Vastaajan vastapuoli Kihlakunnansyyttäjä Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 1.2.2019 Rikoslaki 21 luku 5 § Pahoinpitely Joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Syytteen teonkuvauksen mukaan lapsen isä oli pahoinpidellyt lastaan tukistamalla ja nostamalla […]

KHO:2018:156: päätös huostaanotettavan 14-vuotiaan lapsen kuulemisesta ja mielipiteen selvittämisestä hallinto-oikeudessa

Lastensuojelu – Huostaanotto ja sijaishuoltoon sijoittaminen – Lapsen puhevalta – Lapsen esittämä vaatimus suullisen käsittelyn toimittamisesta – Suullisen käsittelyn toimittamista koskeva prosessuaalinen oikeus – Lapsen kuuleminen ja mielipiteen selvittäminen Vuosikirjanumero: KHO:2018:156 Antopäivä: 16.11.2018 Taltionumero: 5316 Diaarinumero: 1860/3/17 Lastensuojelulain 21 §:n mukaan kaksitoista vuotta täyttäneellä lapsella on oikeus käyttää huoltajan tai muun laillisen edustajan ohella erikseen puhevaltaansa itseään koskevassa lastensuojeluasiassa. Hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely. Hallintolainkäyttölain 38 §:n 1 momentin mukaan hallinto-oikeuden on toimitettava […]

KHO 15.6.2018/2902: Yhteydenpidon rajoittaminen lapsen tulevan käyttäytymisen perusteella oli rangaistuksenluonteista ja lainvastaista

Lastensuojelu – Yhteydenpidon rajoittaminen – Ehdollinen rajoitus – Rangaistuksen luonteinen rajoitus – Tarkoitussidonnaisuuden periaate – Toimivallan ylittäminen Diaarinumero: 2449/3/17 Antopäivä: 15.6.2018 Taltio: 2902   Sijaishuollossa olevan lapsen yksi tärkeimmistä oikeuksista, on oikeus pitää yhteyttä vanhempiin ja muihin läheisiin henkilöihin. Yksityis- ja perhe-elämän suoja turvataan perustuslaissa (PL, 731/199) ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa. Sijaishuollossa olevan lapsen yhteydenpitoa voidaan lastensuojelulain nojalla kuitenkin rajoittaa. Lastensuojelulaissa säädettyä rajoitustoimenpidettä voidaan käyttää vain laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä ja vain säännöksestä ilmenevään, siinä hyväksyttyyn tarkoitukseen ja vain siinä määrin […]