Lapsen sijaishuoltopaikkaa valittaessa perustana tulee olla lapsen omat tarpeet. Sijaishuoltopaikan valinnassa otetaan huomioon sijoitukseen johtaneet seikat ja se, miten niihin pystytään vastaamaan. Ensisijaisesti sijaishuollon on lastensuojelulain mukaan tapahduttava perhehoitona. Sijaishuolto järjestetään laitoshuoltona, jos sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti tukitoimien avulla perhehoidossa tai muualla.
Lapselle on tärkeää säilyttää yhteydet hänelle läheisiin ihmisiin myös sijaishuollon aikana. Sosiaaliviranomaisen on selvitettävä sijaishuoltopaikan valinnassa, voidaanko lapsi sijoittaa läheisen luo asumaan ja miten läheiset voivat olla tukena sijaishuollon aikana. Lapsen kielellinen, kulttuurinen, sekä uskonnollinen tausta tulee lisäksi ottaa huomioon. Lastensuojelulain mukaan viranomaiselle ei siirry oikeutta päättää lapsen uskonnollisesta kasvatuksesta. Tämä oikeus säilyy lapsen huoltajilla, kuten ennen huostaanottoakin.
Jokaisen lapsen kohdalla sijaishuoltopaikan valinta tulee perustua tarkkaan yksilölliseen arvioon lapsen tarpeista. Punnintaa tehdessä huomioon on otettava lapsen ikä ja muut lapsen etuun vaikuttavat yksilölliset tekijät, kuten harrastukset, kouluopinnot. Myös sijaishuoltopaikan muiden lasten iät ja sijaishuoltopaikan henkilöstöresurssit ovat valintaan keskeisesti vaikuttavia tekijöitä
On tärkeää, että lapsen sijaishuoltopaikkaa ei tarvitse turhaan muuttaa. Juurikin tästä syystä valinta on tehtävä mitä suurinta harkintaa ja pohdintaa käyttäen. Joissain tilanteissa sijaishuoltopaikkaa voidaan joutua vaihtamaan. Tähän prosessiin pitää varata riittävästi aikaa, jotta kaikki osapuolet pystyvät valmistautumaan muutokseen rauhassa.