Vaasan hovioikeus: Toistuvat tukistamiset ja lapsen vaatteista ilmaan nostamiset täyttivät perusmuotoisen pahoinpitelyn tunnusmerkistön – hovioikeus pysytti käräjäoikeuden tuomion

Vaasan hovioikeus 3.12.2018
Tuomio 18/153439
Asianro R 18/228
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomio 19.01.2018 nro 102434
Asia Pahoinpitely
Valittajat ja vastapuolet A, Vastaaja
Vastaajan vastapuoli Kihlakunnansyyttäjä
Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 1.2.2019

Rikoslaki 21 luku

5 § Pahoinpitely

Joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Syytteen teonkuvauksen mukaan lapsen isä oli pahoinpidellyt lastaan tukistamalla ja nostamalla tätä vaatteista ilmaan useita kertoja pitkän ajan kuluessa. Teosta oli aiheutunut lapselle kipua ja punoitusta iholle. Lapsi oli tekojen aikana ollut 7-8-vuotias. Käräjäoikeuden pääasiallisena oikeuskysymyksenä oli arvioida, oliko isä teoillaan syyllistynyt lievään vai perusmuotoiseen pahoinpitelyyn.

Syyttäjä oli nostanut syytteen pahoinpitelystä, johon lapsen asianajaja yhtyi ja vaati lisäksi, että isä velvoitetaan korvaamaan pahoinpitelyn aiheuttamasta tilapäisestä haitasta 1500 euroa sekä kärsimyksestä 3000 euroa. Tilapäisen haitan osalta vaatimusten korkeahkoa määrää perusteltiin sillä, että tekokertoja oli ollut useita. Kärsimyskorvauksen osalta lausuttiin, että kun tekijänä oli 7-8-vuotiaan lapsen oma isä ja toistuvat teot oli tehty lapsen kotona, oli henkilökohtaiseen koskemattomuuteen kohdistunutta loukkausta pidettävä vakavana.

Lapsen isä myönsi tukistaneensa lasta muutaman kerran, mutta kiisti vaatteista nostamisen. Isän mukaan hän oli tukistamisilla syyllistynyt korkeintaan lievään pahoinpitelyyn, jonka syyteoikeus olisi käsittelyhetkellä ollut jo vanhentunut. Isän mukaan tukistaminen oli voinut aiheuttaa lapselle korkeintaan lyhytaikaista, hetkellistä kipua. Isä kiisti myös vaaditut korvausvaatimukset perusteiltaan ja määrältään kokonaan.

Käräjäoikeuden mukaan teko täytti perusmuotoisen pahoinpitelyn tunnusmerkistön, vaikka joissakin tapauksissa korkeimman oikeuden ratkaisukäytännön mukaan tukistamisen on katsottu täyttävän vain lievän pahoinpitelyn tunnusmerkit. Käytäntö on kuitenkin ajalta, jolloin pahoinpitelyrikoksen täyttymisen edellytyksenä on ollut vamman syntyminen teon seurauksena. Myöhemmällä lainmuutoksella vamman syntymisen edellytys on poistettu pahoinpitelyn tunnusmerkistöstä. Tässä tapauksessa kysymyksessä oli tukistamisen lisäksi myös vaatteista lapsen ilmaan nostaminen, ja teot olivat jatkuneet pitkän aikaa. Näiden seikkojen vuoksi kysymyksessä ei ollut lievä, vaan perusmuotoinen pahoinpitely.

Käräjäoikeus tuomitsi isän pahoinpitelystä 20 päiväsakon suuruiseen sakkorangaistukseen.

Korvausten osalta käräjäoikeus velvoitti isän korvaamaan lapselleen tilapäisestä haitasta 400 euroa. Henkisen kärsimyksen osalta korvauksia ei myönnetty. Käräjäoikeus perusteli hylkäämistä sillä, että vaikka tekijänä oli lapsen vanhempi, ei kyse kuitenkaan ollut siten erityisesti ihmisarvoa loukkaavasta teosta, että kärsimyskorvaukseen olisi ollut perusteita.

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden antamaa tuomiota.

Lähde:

Vaasan hovioikeus 3.12.2018, tuomio 18/153439, R 18/228; sekä

Pohjanmaan käräjäoikeus 19.1.2018, tuomio nro 102434